A Closed and Common Orbit (Wayfarers #2) - Becky Chambers

Luin A Long Way to a Small Angry Planet -kirjan aiemmin kesällä ja rakastin kirjaa todella paljon. Näin ollen halusin jatkaa trilogian seuraavaan osaan välittömästi ja pian laitoinkin tilauksen tulemaan Amazonista. Vihdoinkin pääsin sukeltamaan tähän Becky Chambersin luomaan lumoavaan maailmaan A Closed and Common Orbit -kirjan parissa.

A Closed and Common Orbit jatkaa tapahtumia trilogian ensimmäisen osan, A Long Way to a Small Angry Planet -kirjan, tapahtumien jälkeen. Kuitenkin kirja seuraa ensimmäisestä osasta tuttua sivuhahmoa Pepperiä, sekä Wayfarer aluksen tekoälyä, Lovelacea, joka löytää itsensä laittomasta "body kitistä" eli hän näyttää nyt aivan ihmiselta. He palaavat Pepperin kotiplaneetalle, jossa Pepper opastaa Lovelacea olemaan ihmismäinen ja opettaa hänelle muita tapoja. Samaan aikaan seurataan Pepperin lapsuutta ja hänen tarinaansa siitä, kuinka hän päätyi korjaamaan romua tälle planeetalle. Hän oli aiemmin tehtaassa töissä, kunnes karkasi ja löysi aluksen, jossa oleva teköäly kasvatti hänet.

Tämä sarja koostuu kolmesta romaanista, jotka kertovat aina eri henkilöhahmoista kuin edellinen ja ne pitäisi periaatteessa pystyä lukemaan missä järjestyksessä tahansa. Kuitenkin itse sanoisin, että ne kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä, koska ainakin toisessa kirjassa on asioita, joita ei ymmärrä, ellei ole lukenut ensimmäistä kirjaa. Lisäksi esittelyä ei paljon alussa ole, joten ensimmäisen kirjan lukeminen senkin osalta on kannattavaa.

Noniin. Itse ajatuksiini. Minä pidin tästä kirjasta todella paljon. Luin sen kahdessa päivässä, koska halusin tietää aina vain lisää henkilöhahmoista ja juonesta. Tämä kirja on selvästi henkilöhahmo painotteinen ja juoni on melko minimaalinen. Kirja ei ollut yhtä hyvä kuin A Long Way to A Small Angry Planet, mutta silti se oli todella hyvä. (mikään ei voita ensimmäistä osaa)

Minä nautin todella paljon siitä, että Pepperin lapsuutta kerrottiin tapahtumien rinnalla. Se sitoutui hyvin Lovelacen kokemuksiin, sillä heidän molempien oli astuttava uuteen maailmaan ja opittava uudet tavat. Ajoittain pidin enemmän Pepperin lapsuuden seuraamisesta, kuin varsinaisen tarinan, sillä Pepperin kasvaminen lapsesta nuoreksi naiseksi oli todella uskottavasti tehty ja tapa jolla Pepper kuvasi niinkin yksin kertaisia asioita kuin sadetta, oli lumoavaa. Lovelace sen sijaan oli todella angstinen, mutta kuitenkin opin pitämään myös hänestä henkilöhahmona.

Backy Chambersin vahvuus tässä trilogiassa on selvästi maailma, jonka hän on luonut. Jokainen uusi avaruusolento ja kulttuuri, joka kohdataan, on toinen toistaan kiehtovampia ja maagisempi. Hän todella osaa luoda uusia kulttuureja, eikä ota maapallolta kulttuuria ja laita sitä avaruuteen. Esimerkiksi tässä kirjassa oli avaruusolentoja, jotka viestävät väreillä.

Lisäksi Chambersilla on taito kommentoida meidän omaa yhteiskuntaamme ja haastaa ajatuksiamme sukupuolesta, ihmissuhteista, sodasta ja vanhemmuudesta. Hän tekee sen niin, että sen huomaa vasta sen jälkeen kun se on tapahtunut, mikä on mielestäni aivan mahtavaa.

Minä pidin tästä kirjasta todella paljon ja aion todellakin lukea viimeisen osan! On sinänsä surullista, että sen jälkeen minulla ei ole enää mitään luettavaa siitä maailmasta, mutta minkäs teet.

Arvosana: ★★★★★