10.11.2019

Jane Eyre - Charlotte Bronte

Ostin Charlotte Brontën Jane Eyren vuosia sitten Irlannista pienestä kirjakaupasta. Olin silloin jo kiinnostunut kirjasta, mutta silti en onnistunut lukemaan kirjaa. Nyt muutama vuosi myöhemmin sain luettua sen ja että olen iloinen, etten lukenut sitä aikaisemmin, sillä näin muutaman kokemuksen ja vuoden vanhempana kirja oli minuun erittäin vaikuttava.

Jane Eyre kertoo tarinan orvosta Janesta, joka päättää muuttaa olosuhteitaan. Hän asuu häntä huonosti kohtelevien sukulaisten luona, mutta päättää lähteä opiskelemaan, jotta pääsisi elämässään eteenpäin. Jane on itsepäinen ja päättäväinen nuori nainen, joka ei anna kenenkään kävellä hänen päältään. Kirja seuraa Janea monen vuoden ajan, ja tarjoaa monipuolisen katsauksen aikuistumiseen ja itsenäistymiseen.

Minä pidin erittäin paljon kirjasta. Erityisesti ihailin Janen päättäväisyyttä ja Brontën rohkeutta kirjoittaa niin päättäväisestä ja itsenäisestä tytöstä, joka kasvaa naiseksi. Jane ei anna muiden kertoa hänelle, miten hänen tulisi toimia, vaan toimii niinkuin itse näkee parhaaksi ja pyrkii toteuttamaan omia halujaan.

Lisäksi kirjassa on todella hyvä tasapaino onnistumisten ja epäonnistumisten välillä. Kirjassa on todella koskettavia kohtia, mutta myös onnellisia hetkiä, jotka korostavat elämän kirjoa.

Vielä on pakko mainita, että Charlotte Brontën kieli on todella kaunista ja runollista. Olen tykästynyt todella paljon viime aikoina lukemaan klassikoita englanniksi, koska minusta tuntuu, että kieli niissä on todella soljuvaa, eikä tämäkään ollut poikkeus. Kieli on juuri sitä, mitä toivon kaunokirjalliselta tekstiltä.

Kuitenkin kirjassa oli myös asioita, joista en pitänyt. Minusta kirjan loppu oli jotenkin kiirehditty ja en ymmärtänyt tarkkaan Jane Eyren päätöksiä, niinkuin olin aikaisemmin kirjassa. Kun aikaisemmin hän oli todella pohtiva ja mutta lopussa hän tuntui vain ryntäilevän. En tiedä. Minusta tuntuu, että minun pitää lukea kirja uudestaan, jotta ymmärrän sen paremmin.

Haluan silti sanoa, että suosittelen kirjaa todella paljon, varsinkin englanniksi. Se tuntui minulle helpolta luettavalta, mutta se ei sovi aloittelevalle lukijalle.

Arvosana: ★★★★

3.11.2019

Tuntematon sotilas - Väinö Linna

Väinö Linnan Tuntematon sotilas on kirja, joka tuskin esittelyjä kaipaa. Kirja on ollut minulle pitkään tuttu, mutta se tuntui pelottavalta lukea. Yläasteella äidinkielen tunnilla luimme katkelman kirjasta ja sen ymmärtäminen oli todella vaikeaa. Eri murteet tuntuivat vierailta ja henkilöhahmoja oli niin paljon, että menin jatkuvasti sekaisin. Kuitenkin muutama vuosi myöhemmin päätin tarttua kirjaan ja sain luettua sen.

Tuntemattomassa sotilaassa seurataan fiktionaalista kompanjaa Karjalassa jatkosodan aikana. Kirja käsittelee sotaa sotilaiden näkökulmasta ja kestää sodan alusta loppuun saakka.

Tuntematon oli minulle todella vaikeaa luettavaa, kuten muutama vuosi aikaisemminkin. Minusta tuntui, että henkilöhahmoja oli niin paljon, että oli vaikea saada selville kenestä on kyse milloinkin. Juoni oli todella minimaalinen ja henkilöhahmoja seurattiin taistelusta taisteluun. Sodan ja taistelun keskellä on pieniä kevennyksiä, kun henkilöhahmot viettivät iltaa yhdessä. Lopusta minä pidin todella paljon, koska tuntui, että tapahtumat ottivat kokonaan uuden suunnan, mikä teki siitä vaikuttavan.

Linna ei romantisoi sotaa tai sodankäyntiä Tuntemattomassa sotilaassa. Kukaan ei kirjan jälkeen halua ryhtyä sotilaaksi tai olla sotasankariksi. Linna käsittelee sotaa erittäin realisesti ja tuo lukijan hyvin lähelle sotaa. Minusta ajoittain tuntui, että olin itse mukana sodassa, sillä eläydyin niin voimakkaasti. Linnan tapa kuvat henkilöhahmoja on myös erittäin realistinen. Kukaan ei ole täydellinen, vaan sotilaat ovat normaaleja ihmisiä, jotka tupakoivat, joivat ja kiroilivat, mutta toisaalta ovat myös älykkäitä ja välittäviä. Sotilaita ei kuitenkaan asetettu ihailtavaan asemaan, vaan he olivat vain ihmisiä, jotka olivat joutuvat todella huonoon tilanteeseen.

Tuntemattomassa sotilaassa korostuu sodan järjettömyys. Dialogissa viitattiin ajoittain valtioiden päämiehiin, jotka tekivät päätöksiä sodan kulusta. Sotilaiden näkökulmasta päätökset vaikuttivat järjettömiltä ja rintamalla käydyt taistelut mitättömiltä heidän silmissään. Lisäksi jokaisen taistelun tuoma kauhu ja kärsimys saivat kyseenalaistamaan sodan tarpeellisuutta ja järkevyyttä.

Kokonaisuudessaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas on minusta hieno ja tärkeä teos Suomen historiassa ja historiasta. Samanaikaisesti kun se kunnioittaa veteraanien kokemuksia, se nostaa esille rauhan tärkeyden.