Vuonna 1984 - George Orwell

Koulua varten minun pitää lukea klassikko teoksia viime vuosisadalta ja käsiini lopulta päätyi George Orwellin vuonna 1984. En ole koskaan aikaisemmin lukenut tätä kirjaa, toisin kuin monet ystävistäni. Olin kuullut paljon kirjasta jo ja kaikki kommentit olivat positiivisia. Jopa ihmisiltä, jotka eivät mieluusti lue. Niinpä lähdin lukemaan kirjaa positiivisin mielin ja en ollut pettynyt.

Vuonna 1984 kertoo tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa kansalaisia valvotaan kaikilla mahdollisilla tavoilla ja vallassa oleva Puolue määrittelee mikä on totta ja mikä on sallittua. Ihmisia tuomitaan ajatusrikollisiksi, kun he ajattelevat Puolueen ideologiaa vastoin ja heidät pyyhitään kokonaan olemassa olossa. Kirja keskittyy Winstoniin, joka on töissä Puolueella. Winston syyllistyy heti tarinan alussa ja kirja seuraa sen seurauksia.

Aivan pakko on aluksi sanoa, että ymmärrän miksi tämä kirja on klassikko. Mielestäni Orwell tutkii teoksessa yhteiskuntaa, kansalaisten valvontaa ja totuutta todella monipuolisesti ja mielenkiintoisesti. Kun otetaan vielä huomioon, että Orwell kirjoitti kirjan kritisoidakseen Neuvostoliittoa ja muita 1940-luvun diktatuureja, kirja saa aivan uuden tason ja nostaa sen klassikkojen joukkoon.

Minä nautin todella paljon yhteiskunnallisesta kommentoinnista. Oli hieman pelottavaa, kun välillä löysin kirjasta piirteitä, jotka sopivat nykyiseen maailmaan. Se sai minut miettimään, miten lähellä oikeasti olemme 1984:n yhteiskuntaa. Olen kiinnostunut myös filosofiasta ja totuuden määritelmän pohtiminen on todella mielenkiintoista. Varsinkin kirjan loppuosassa.

Orwell onnistuu rakentamaan kirjassa järkevän ja uskottavan maailman. Lisäksi hän onnistuu luomaan todella ahdistavan tunnelman, jonka ansiosta minun oli vaikea lukea kirjaa pitkiä aikoja, koska se ahdisti niin paljon.

Kirja keskittyi eniten maailman rakentamiseen ja sen kommentoimiseen, ennemmin kuin koukuttavan juonen luomiseen. Kuitenkaan suuria infodumpeja ei ollut, joten maailmanrakennus tuntui luonnolliselta. Kirjassa oli kyllä juoni, minkä ansiosta ei tuntunut, että kirja junnaisi paikallaan. Kuitenkin se oli taka-alalla.

Vaikka pidin kirjasta todella paljon, en oikein ymmärtänyt Winstonin ja Julian suhdetta. Se tapahtui todella nopeasti, enkä oikein välittänyt heidän yhteisestä kohtalosta, jonka takia loppu jäi minulle hieman laihemmaksi kuin se oli tarkoitettu.

Kuitenkin suosittelen tätä kirjaa todella paljon aivan jokaiselle, koska se pistää ajatukset pyörimään.

Arvosana:★★★★