23.9.2020

Tuulen varjo - Carlos Ruiz Zafón


Kirjakauppias johdattaa aamuyön hämärässä kymmenvuotiaan poikansa Unohdettujen kirjojen hautausmaalle, kohtalokkain seurauksin. Mystinen pyhäkkö Barcelonen vanhan kaupungin sydämessä muuttaa Danielin loppuelämän.

Vanhan paperin, pölyn ja magian keskeltä pojan käsiin etsiytyy Tuulen varjo, jonka kadonnutta kirjoittajaa Julián Caraxia hän alkaa pakkomielteisesti etsiä. Yli vuosikymmenen ajan Daniel seuraa kirjailijan jälkiä läpi rakkauden, väkivallan, ystävyyden ja petosten labyrintin. Kunnes Caraxin salaperäinen tarina alkaa pelottavalla tavalla toistua hänen omassa elämässään...

Kuulin Tuulen varjosta monta vuotta sitten, jolloin kiinnostuin siitä, mutten tehnyt mitään sen käsiin saamisen eteen. Löysin kuitenkin kirjan pienestä antikvariaatista, jolloin päätin ostaa ja lukea sen. Kirjan ensimmäiset sivut ovat lumovia, jotka imivät minulla täysillä tarinaan.

Kirja kertoo nuoresta Danielista, joka löytää Unohdettujen kirjojen hautausmaalta Julián Caraxin kirjan Tuulen varjo. Hän ihastuu kirjaan ja alkaa selvittämään Caraxin historiaa. Tutkimustyö kestää vuosia, ja samalla nähdään, kun Daniel kasvaa nuoresta pojasta mieheksi. Caraxin mysteeri on kiehtova ja moniuloitteinen, ja se kantaa läpi kirjan.

Pidin kirjasta todella paljon. Kokonaisuudessaan se on kaunis mysteeri ja kasvutarina. Kirja on selkeästi myös rakkauskirje lukijalta kirjoille. Miljöönä toimii antikvariaatti yhteisö, jonka takia kirja on täynnö kirjoja jumaloivia henkilöitä, jonka takia myös kirjasta löytyy paljon kauniita lausahduksia kirjoihin liittyen

En tuntenut lukemisen nautintoa, sitä riemua kun sielussa avautuu ovia joiden taakse voi kurkistaa, halua antautua mielikuvituksen, kauneuden, tarinan ja kielen mysteerien vietäväksi.

Kuitenkin oloni oli hieman petetty kirjoitustyylin suhteen, sillä ensimmäiset sata sivua oli kirjoitettu taianomaisesti, jonka jälkeen kieli alkoi latistumaan, jonka jälkeen kirjoittijan tyyli näkyi vain muutamissa lauseissa ja muuten proosa oli melko keskivertoista. Lopussa taas kirjoitustyyli palasi alun tasolla. En oikein pitänyt tälläisestä laadun epätasaisuudesta. Jos kirja olisi kirjoitettu samalla tyylillä alusta loppuun niin se olisi varmasti ollut täydet viisi tähteä.

Itse juoni on mielestäni todella kiehtova, sekä nopeatempoinen. Caraxin mysteeri on koko ajan läsnä kirjassa ja vaikuttaa Danielin elämään. Juoni oli itseasiassa minulle se tekijä, jonka takia halusin jatkaa lukemista kirjoitustyylin latistuttua.

Kirjassa suurena teemana on historian toistuvuus, erityisesti Danielin ja Caraxin tapauksessa. Danielin elämä alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän Caraxin elämää ja on lopulta hänestä kiinni mihin suuntaan hän vie oman elämänsä huomatessaan sen muistuttavan Caraxia. Pidin todella paljon tästä teemasta ja sen toteutuksesta. Kuitenkin tuntuu, että kirjailija muistuttaa koko ajan lukijalla tämän olevan teema. Olisin toivonut, että se olisi ollut hieman hienovaraisempaa.

Kokonaisuudessaan Tuulen varjo on erinomainen mysteeri kirjojen ystäville. Ennen kirjan lukemista ajattein, että tästä tulisi yksi lemppareistani, miten myös lopulta kävi. Pienistä vioista huolimatta Tuulen varjo on kaunis kuvaus nuoresta pojasta sisällissodan riepottelemassa maassa ja rakkaudesta Julián Caraxin teoksille. Suosittelen kirjaa todella paljon kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti