17.9.2019

Daisy Jones and The Six - Taylor Jenkins Reid

Taylor Jenkins Reid oli todella hypetetty vuosi sitten. Jokainen luki Seven Husbands of Evelyn Hugo - kirjaa ja pian ilmeistyi myös Daisy Jones and The Six, joka kertoo 70-luvulla suositusta rock-bändistä. Itse en juuri siihen aikaan joutunut hypetyksen uhriksi. Vasta nyt kun selailin Bookbeatin valikoimaa, vastaani tuli kyseinen teos ja päätin ottaa sen kuunteluun. En voi sanoa, että kadun kirjavalintaani. Äänikirja tempaisi minut mukaan tarinaan ja piti kiinni viimeisille minuuteille asti.

Taylor Jenkins Reidin teos Daisy Jones and the Six kertoo 1970-luvun saman nimisestä rock-bändistä. Kirja on kerrottu haastattelun muodossa ja jokainen kertoo tarinastaan oman puolensa. Billy kertoo, kuinka hän muodosti veljensä ja kaverinsa kanssa bändin, johon löydettiin aina lisää jäseniä. Daisy taas kertoo oman puolensa, jossa selviää hänen taustansa.

Kirja kannattaa aloittaa niin, ettei siitä tiedä paljon tuota enempää. En itse tiennyt mitään kirjaan mennessä ja lukukokemus oli mahtava, koska alussa kirja etenee melko hitaasti. Jos olisin tiennyt alkuosan juonesta, lukukokemus olisi ollut todella tylsä.

Minä pidin kirjassa todella paljon henkilöhahmoista sekä tunnelmasta. Jokainen hahmo tuntui olevan kokonainen ihminen. Kukaan ei koskaan kertonut koko totuutta ja pyrki olemaan parhaassa mahdollisessa valossa lukijan silmissä. Jokaisella oli oma selvä luonteensa ja taistelunsa. Lisäksi äänikirjassa jokaisella hahmolla on oma äänensä, mikä johti siihen, että tunsin tuntevani jokaisen hahmon henkilkohtaisesti. Kertaakaan en pyöritellyt silmiäni hahmojen tyhmyydelle, vaan ymmärsin heidän päätökset ja toiminnan aina jollain tasolla

Tunnelma sopi juuri 70-luvun bändimaailmaan. Se muistutti minua todella paljon äskettäin julkaistusta Queen -elokuvasta tunnelman osalta. Juhlat, huumeet ja keikat toivat aikakauden minulle kirkkaasti päähän ja imeydyin siihen maailmaan.

Lisäksi itse tarina on todella koukuttava. Siinä on monia käänteitä ja paljon sivujuonia, joihin kakkiin tulee kunnollinen lopetus.

Minua ei jäänyt mikään pännimään kirjassa, vaikka olen pyöritellyt sitä viimeisen viikon ajan, joten minulla ei ole oikein kritiikkiä. Tästä taisi taas tulla kirja jota vain fanitan...

Suosittelen tätä kirjaa todella paljon äänikirjana. Se on todella hyvin tehty ja kirjan haastatteluformaatti loistaa äänikirjassa. Uskon, etten olisi pitänyt tästä kirjasta niin paljon kuin pidin, jos olisin lukenut sen fyysisenä kirjana.

Arvosana: 

1.9.2019

Lukutavoitteet syksylle

Tänä kesänä innostuin pitkästä aikaa lukemaan kunnolla. Itselleni aseitin silloin tavoitteeksi vain sen, että luen niitä kirjoja, joista olen todella innostunut. Voin sanoa, että onnistuin tässä tavoitteessa. Luin monta todella uskomatonta kirjaa ja löysin uusia lemppareitakin. Sain myös hyvin vähennettyä lukemattomien kirjojen määrää hyllyssäni, mikä on aina hyvä.

Nyt siis on syyskuun alku ja haluan asettaa itselleni tavoitteita syksyn ajaksi.

1. Lue 4 kirjaa kuukaudessa

Haluan jatkaa hyvää lukutahtiani. Mielestäni kirja viikossa on hyvä ja realistinen tavoite minulle. Minulla siis pitäisi olla marraskuun lopussa luettuna 12 kirjaa. Jee :)

2. Pienennä TBR pinon lukua

Minulla on tällä hetkellä 26 kirjaa kirjahyllyssäni, joita en ole lukenut. Haluaisin, että syksyn lopussa se olisi vähintään 12 kirjaa pienempi. Minulle se on stressaavaa, jos minulla on paljon lukemattomia kirjoja hyllyssäni. Näin ollen yritän myös hieman vähentää stressitasoani, mikä on aina hyvä.

3. Lue enemmän fantasiaa ja klassikoita

Minulla on hyllyssä monia erilaisia kirjoja, joista haluan erityisestä päästä fantasian ja klassikoiden pariin. Pidän molemmista genreistä paljon, joten tämä tulee olemaan kivaa :)

4. TBR
  1. Valtaistuinpeli - George R R Martin
  2. Taru Sormusten Herrasta - J R R Tolkien
  3. Lady Midnight - Cassandra Clare
  4. The Final Empire - Brandon Sanderson
  5. Moby Dick or, the Whale - Hermann Melville
  6. Metamorphoses - Ovid
  7. Jane Eyre - Charlotte Brontë
  8. Rikos ja rangaistus - Fjodor Dostojevski
Okei, en ole koskaan aiemmin tehnyt TBR eli en tiedä miten hyvin pysyn tässä. Nämä ovat kuitenkin kirjoja, mitä haluan lukea todella paljon. En laittanut 12 kirjaa, koska haluan, että minulla on hieman liikkumavaraa tämän suhteen.

Mitä kirjoja te haluaisitte lukea tänä syksynä?

Rouva C - Minna Rytisalo


Tämän kirjan luin koulua varten, ja ihme kyllä oli innostunut lukemaan tämän kirjan - toisin kuin muiden kouluun luettavien kirjojen kanssa. Olin aiemmin lukenut yhden Minna Canthin teoksen, Työmiehen vaimon, ja pidin siitä todella paljon. Niimpä päätin ottaa äidinkielen tehtävääni lukemiseksi Minna Canthin elämänkerran, koska halusin teitää enemmän naisesta.

Minna Rytisalon Rouva C kertoo Minnasta, kun hän aloittaa opiskelunsa Jyväskylän seminaarissa. Hän saa suostuteltua isänsä päästämään Minnan opiskelemaan opettajaksi ja maksamaan opinnoista. Jyväskylässä Minna ihastuu luonnontieteiden lehtoriinsa Ferdinand Canthiin ja sen lisäksi saa rinnalleen hyvän ystävän, Floran.

Minun on pakko sanoa näin alkuun, että vaikka odotin, että tämä olisi Minna Canthin elämänkerta, mutta kirja oli kaikkea muuta kuin sitä. Kirja toki kertoo Minna Canth nimisestä henkilöstä, mutta Rytisalo kuvailee itse, että kyseessä ei olisi enää sama Minna, jonka me tunnemme. Hänen tarinansa perustana on Minna Canthin elämä, mutta hän on rakentanut siitä oman kokemuksensa.

En siis arvostele tätä kirjaa faktojen perusteella, vaan yksittäisenä kaunokirjallisena teoksena.

Tiedän, että olen sanonut tätä paljon, mutta tämä on minun yksi lempikirjoistani. Kirjan kerronta on aivan uskomatonta ja samaistun Minnaan todella monella tasolla. Erityisesti mieleeni jäi se miten Rytisalo kuvailee fysiikkaa. En halua spoilata sitä, sillä haluan jokaisen lukevan kirjan. Kerronta on sävähdyttävän yksinkertaista ja kaunista. Tarinaan jäi kiinni, eikä siitä voinut enää irroittautua. Olin lumoutunut.

Itse tarina ja juoni oli polveileva ja vie lukijaa ajatuksesta ja paikasta toiseen. Sain kuulla Minnan sisäisestä maailmasta, opiskelijaelämästä, yhteiskunnan tilasta, sekä tietenkin Minnasta äitinä ja kirjoittajana. Rytisalo kertoo Minnan nuoruudesta kattavasti monelta eri taholta. Minusta ihaninta oli nähdä kuinka Minnassa herää yhteiskuntaan kriittisesti suhtautuva henkilö ja nuori kirjailija. Kaikki faktat eivät välttämättä ole juuri niinkuin kirjassa kuvaillaan, mutta tarina on itsessään on hurmaava, minkä takia en itse juuttunut etsimään kirjan ja oikean maailman väliltä eroja.

Henkilöhahmot olivat kaikki syvällisiä. Kirjasta näkyi selvästi, kuinka Minna tunsi välillä ylemmyyden tunnetta verrattuna muihin hänen ympärillä oleviin henkilöihin. Hahmot ovat realistisia, moniapuolisia ja ymmärsin heitä, vaikken aina ollut samaa mieltä heidän kanssa.

Tämä kirja on ennen kaikkea kasvutarina, kuten varmasti osaa odottaa. Minä pidin tästä kirjasta todella paljon ja ahmin sen hetkessä. Haluan myös lukea Minna Rytisalon esikoisteoksen ja toivon, että häneltä tulee myös uusia teoksia pian!

Arvosana:★★★★★

20.8.2019

Heir of Fire (Throne of Glass #3) - Sarah J. Maas


Kirjoitan tätä postausta juuri sen jälkeen, kun sain Sarah J. Maasin Heir of Fire -kirjan luettua. Tämä on kolmas osa Throne of Glass -sarjaan, joten spoilerivaroitus sarjan kahteen ensimmäiseen osaan on voimassa.

Kun aloitin tämän kirjan, minusta tuntui taas, että olen ollut liian kauan erossa Maasin fantasiamaailmasta. Niinpä olin iloinen kun pääsein kirjan pariin vihdoinkin. Kirjan lukeminen kesti minulla jonkin aikaa, mikä johtui osakseen kirjan pituudesta (560 sivua täyttä fantasiaa) ja osakseen siitä, että koulu alkoi ja minulla oli pieni järkytys siitä, ettei minulla olekkaan koko päivää aikaa vain maata sängyssäni ja lukea.

Kuitenkin, tämä on mielestäni vahvin osa koko Throne of Glass -sarjassa. Kolmiodraamaa ei enää ollut ollenkaan (halleluja), mistä valittelin kakkososan arvostelussa. Rakkausdraaman sijaan tämä osa keskittyi todella paljon fantasiamaailman laajentamiseen ja poliittiseen diskurssiin.

Kirja alkaa siitä, kun Celeana on Wendelynissä ja Rowan, Fae(keiju?)-prinssi löytää hänet ja vie keijujen kuningatar Maeven luokse. Celeana haluaa saada tietoa kuningattarelt Wyrdkey -avaimista, mutta kuningatar suostuu tähän, kunhan Celeana kehittää taikavoimiaan ja tulee esittelemään ne hänelle tämän jälkeen. Aldranissa hoviin saapuu kenraali Aedion, joka seikoittaa hovin tapahtumia.

Hirveästi enempää en viitsi sanoa, koska osa on kuitenkin jatko-osa ja siinä hypätään heti täysillä juoneen, joka etenee todella kovaa tahtia. Tässä kirjassa yhdistyy aivan uskomattomalla tavalla järkevä fantasiamaailman laajeneminen, sekä nopeatempoinen juoni, mitä en ole nähnyt usein. Olin todella iloinen, kun kolmio- ja muu ihmissuhdedraama jätettiin tässä osassa kokonaan pois ja juoneen ja maailman keskityttiin paljon, mikä on minun lempiosani tästä sarjasta.

Hyvä päätös tätä sarjaa tehdessä oli se, että tämä osa oli reilusti pidempi, kuin aiemmat osat. Tämä antoi paljon tilaa kaikelle sille, mitä tapahtuu. Lisäksi tässä osassa esitellään todella paljon uusia hahmoja ja käydään läpi maailman historiaa, joten kirja ei tuntunut yhtään liian kiireiseltä vaan kaikki meni tarpeeksi rauhassa, niin että pysyi kärryillä.

Äsken mainitsemani henkilöhahmot olivat myös isossa osassa. Uusia hahmoja tuli joka suunnasta. Välillä tuntui, etten pysy hahmoissa perässä, mutta kun tein hieman muistiinpanoja niin homma korjaantui. Hahmojen määrä varmasti ei enää kasva niin radikaalisti kuin tässä osassa. (ainakin toivon niin) Hahmojen määrän kasvu oli mielestäni luontevaa, koska maailmakin laajeni ja jokainen uuteen hahmoon tutustuminen oli mielenkiintoista ja pidin siitä todella paljon.

Kaiken kaikkiaan en oikein voi valittaa mistään tässä kirjassa. Tämä sarja on minulle sellainen "tervetuloa takaisin fantasian maailmaan" - sarja, joten uskon, että se vaikuttaa paljon lukukokemukseeni. Kuitenkin uskon myös tämän sarjan saaman huomion takia, etten ole aivan väärässä tämän sarjan laadusta. Suosittelen todella, että jatkat tätä sarjaa, jos pidit edellisistä osista.

Arvosana: ★★★★★

16.8.2019

Tulenarkoja asioita - Celeste Ng

Celeste Ng:n romaani Tulenarkoja asioita löysi tiensä luokseni Goodreadsin vuoden kirjat -listalta. Huomasin tämän kirjan olevan äänikirjana Bookbeatissä ja aloin kuunnella sitä. Pakko myöntää, siinä meni hetki. Kuitenkin pidin kirjasta todella paljon ja nyt minun tekee mieli lukea Celeste Ng:n esikoisteoskin.

Tulenarkoja asioita kertoo Shaker Heightsista. Se on aivan tavallinen amerikkalainen lähiö. Richardsonien perhe vastaa amerikkalaista unelmaa ja he elävät ulkopuolelta katsottuna lähes täydellistä elämää. Asuinalueelle kuitenkin muuttaa taiteilijasielu Mia ja hänen tyttärensä Pearl. Tämä tapahtuma alkaa järisyttämään lähiötä pahemmin kuin koskaan aikaisemmin ja kulissit nousevat asukkaiden edestä ja jäljelle jää ihmiset.

En halua avata kirjan juonta tästä enempää tai muutenkaan tarkemmin. Mielestäni on parasta, että kirjaan hyppää kuin tuntemattomaan. Silloin siitä saa eniten irti ja tarinassa jää enemmän itselle selvitettäväksi.

Mistä edes aloitan? Vaikka siitä juonesta. Kirjan juoni on todella mukaansatempaava, joka on outo, sillä se on myös hidastempoinen. Kuitenkin kuuntelin kirjaa jatkuvasti enkä pystynyt lopettamaan. Seurannassa on lähinnä henkilöhahmot ja heidän taustat. Usein kirjan aikana pompattiin 20 vuotta taakseppäin jonkun ihmisen nuoruuteen, jolla selitettiin hänen motiivinsa ja luonteensa. Tämän takia juoni ei edistynyt hirveästi kirjan varsinaisessa aikajanassa, mutta silti se oli eheä kokonaisuus. Muutamissa kohdissa alkoi ärsyttää hyppely ja halusin vain päästä seuraamaan varsinaista juonta.

Henkilöhahmot tässä kirjassa olivat jokainen omanlaatuisia ja ne erottuivat selkeästi toisistaan. Jokaisella oli omat ongelmansa ja puuttensa. Vastaavasti jokaisella oli omat onnistumisensa ja hyvät puolensa. Jokaisen henkilön toiminta oli ymmärrettävää, vaikka siihen ei samaistunut ja mielestäni se oli tämän kirjan vahvuus: antaa lukijan elää näiden henkilöhahmojen elämää.

Kirjoitustyyli oli yksinkertainen, mutta sävähdyttävän kaunis. Yksinkertaisuudesta huolimatta Ng:n onnistui kuvaamaan ihmisyyttä tarkasti ja nerokkaasti. Hän onnistuu kommentoimaan länsimaalaista elämäntapaa ja yhteiskunnan normeja niin rivien välistä, kuin suoraan heittämällä kommentin lukijalle.

Suosittelen todella paljon Tulenarkoja asiota kirjaa kaikille! Tämä blogi on alkanut positiivisten arvioiden merkeissa ja toivon että hyvien kirjojen putki jatkuu minulla.

Arvostelu: ★★★★

10.8.2019

Crown of Midnight (Throne of Glass #2) - Sarah J. Maas


Crown of Midnight jatkaa Throne of Glass -sarjaa ensimmäisen osan juonenkäänteistä. Celaena Sardothian on kuninkaan salamurhaaja ja on toiminut tehtävässään jo jonkin aikaa. Hänellä on kuitenkin salaisuus. Hän ei ole murhannut kuninkaan listaamia henkilöitä, vaan auttanut heitä pakenemaan maasta. Celaena saa tehtäväkseen murhata Archer-nimisen henkilön kuukauden sisällä. Hän löytää hänet hetkessä, mutta ei murhaa häntä vaan kertoo Archerille, että hänen on paettava kuukaudessa. Archer antaa Celanalle tietoja maanalaisesta vastarintaliikkeestä, joka taistelee kuningasta vastaan tämän kuukauden aikana, mikä johtaa Celaenan tutkimaan kuninkaan motiiveja ja hovin salaisuuksia.

Pääsin vihdoinkin tämän kirjan pariin. Tuntuu siltä, että luin Throne of Glass -kirjan puoli ikuisuutta sitten, vaikka se olikin viime kuussa. Odotin todella paljon tämä lukemista ja en ollut pettynyt. Uskon että tästä tulee yksi lempisarjoistani.

Crown of Midnight on vahva jatko-osa Throne of Glass -kirjalle. Tarinaa jatkuu luontevasti ja koukutti minut heti kun avasin kirjan. Maailmasta saatiin tietää paljon lisää ja juoni on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäisessä osassa, mistä huomaa että sarja kehittyy hyvään suuntaan. Kirjan tunnelma oli aivan erilainen kuin ensimmäisessä osassa. Kun ensimmäinen osa keskittyi kilpailuun, niin tämä osa laajentui koko Maasin luomaan mailmaan. maailmaan.

Juoni tässä kirjassa oli huomattavasti parempi kuin ensimmäisessä. Mielestäni ensimmäinen muistutti paljon Nälkäpeliä tai Outolintua, mutta Crown of Midnight on oma uniikki teoksensa. Jokaisella sivulla tapahtuu jotain ja aina on vain pakko jatkaa lukemista kun haluaa tietää lisää. Lopun käänne tuli minulle täysin puskista ja haluan seuraavan kirja käsiini HETI.

Ihmissuhteet tässä kirjassa taas olivat mielestäni heikompia kuin edellisessä. Nehemian ja Celaenan ystävyys on edelleen vahva ja pidin siitä. Kuitenkin ensimmäisessä osassa vihjailtu kolmiodraama on tässä osassa suuremaassa osassa ja hieman ärsyttävä, koska kirja pärjäisi vallan mainiosti ilman sitä ja olisi vahvampi kokonaisuus. Pyörittelin välillä silmiäni koko puuhalle. Erityisesti en pidä siitä kuinka Celaenan olemassaolo on saanut Chaolin ja Dorian ystävyyden heikentymään. Toivon todella, että tämä korjautuu tulevaissa osissa.

Throne of Glass -kirjassa ei tullut hirveästi esille että sarja on juuri fantasiasarja, mutta tässä osassa fantasiamaiset elementit olivat suuremmassa osassa ja niistä saatiin tietää paljon enemmän. Toivon, että seuraavissakin osissa kirjojen maailma kehittyy ja laajenee, koska pidin siitä todella paljon tässä osassa.

Henkilöhahmot olivat tässä osassa mahtavia. Lempparini on, ja tulee aina olemaan, Celaena. Hän ei ollut enää tässä osassa ärsyttävän ylimielinen niinkuin ensimmäisessä, vaan hänellä oli terve mielikuva omasta arvostaan, eikä antanut muiden kohdella häntä huonosti. Tämä oli todella tärkeä viesti ja arvostan kirjaa sen antamisesta. Chaol ja Dorian olivat hieman angstisia, minkä voi jokseenkin ymmärtää, mutta muuten en oikein pitänyt heistä (olen TeamCelaena).

Tässä sarjassa on omat puutteensa (kolmiodraama, kolmiodraama ja kolmiodraama) ja näen sen. Kuitenkin pidän juonesta ja maailmasta niin paljon, etten voi muuta kuin antaa näille kirjoille hyvät arvostelut. Mielestäni kirjojen romanssi on onneksi niin pienessä asemassa, ettei se haittaa yleistä juonta. Kirjat kuitenkin pitenevät tästä, joten saa nähdä miten silloin tapahtuu kolmiodraaman ja juonen suhteelle. Olen hieman peloissani sen suhteen, mutta odotan paljon juonelta ja maailmalta, jota Maas rakentaa. Suosittelen paljon tätä sarjaa kaikille fantasian ystäville!

Arvostelu: 

6.8.2019

Record of a Spaceborn Few (Wayfarers #3) - Becky Chambers


Record of a Spaceborn Few on jatkoa Wayfarers trilogialle. Tässä osassa seurataan maasta lähtenyttä avaruusalusta, jolla viimeiset ihmiskunnan jäsenet pakenivat maasta avaruuteen. Aluksi tavoitteena oli löytää planeetta, jolle he voivat asettua, mutta alus jäi kiertämään avaruuteen. Aluksella seurataan viittä erittäin erilaisissa elämäntilanteissa olevaa ihmistä. Tessa on kahden lapsen äiti, joka yrittää saada lapsensa tuntemaan olonsa turvalliseksi aluksella. Eyas on patologi ja löytää ystävyyden yllättävästä paikasta. Kip on nuori, joka on juuri pääsemässä koulusta, mutta ei tiedä, mitä haluaa tehdä elämällään. Isabella on 70-vuotias arkistoija, joka johdattaa vierasta aluksella ja näin lukijakin pääsi tutustumaan alukseen ja sen historiaan. Viimeisenä vielä on Sawers, joka tuli alukselle planeetalta vaihtelun perässä, mutta löytää itsensä todella vaarallisesta tilanteesta.

Minulla on paljon ajatuksia tästä kirjasta.

Aivan aluksi minun on pakko myöntää, että olin hieman pettynyt. Pidin ensimmäisestä osasta todella paljon. Toinen osa tuntui ehkä hieman valjulta verrattuna ensimmäiseen, mutta pidin siitä silti todella paljon. Kuitenkin kolmas osa... Vaikka tarina oli mielenkiintoinen ja samassa maailmassa, minusta tuntui, että juoni oli minulle liian minimaalinen.

Juoni seurasi lähinnä henkilöhahmojen päivittäistä elämää, eikä se ollut, mitä odotin kirjalta. En ollut koukussa juoneen ja minua ei alussa oikein kiinnostanut, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kuitenkin noin puolenvälin jälkeen aloin kiinnostua, kun alkoi tapahtua.

Henkilöhahmot mielestäni olivat tässä kirjassa hyviä ja heitä on erinomainen kirjo. Heillä oli kaikilla omat ja hyvin erilaiset ongelmat (kuten ensimmäisessä osassa), mistä pidin todella paljon. Sain seurata laivan elämää monesta näkökulmasta, mikä oli erinomainen valinta kirjailijalta. Pidin myös siitä, kuinka hahmojen elämät vaikuttivat teoksen alussa olevan kaukana toisistaan, mutta loppua kohden ne punoutuivat yhteen.

Minun on pakko puhua myös miljööstä, kun on kyse tästä sarjasta. Tämän kirjasarjan maailma on aivan uskomattoman monimuotoinen ja lumoava. Nämä ominaisuudet johtuvat siitä, että päästään tutustumaan uusiin lajeihin, jotka elävät toisilla planeetoilla. Heillä on oma kulttuuri ja oma todella mielenkiintoinen biologia. Tässä kirjassa kuitenkin keskityttiin ihmisiin, joten vastaavaa tunnelmaa ei tullut. Kirjassa mainittiin kaksi eri lajia ihmisten lisäksi. Kuitenkin yhteen lajiin tutustuttiin todella hyvin, mikä oli minusta todella kiehtovaa. Jäin silti toivomaan lisää.

Kuten aiemmissa osissa, kirjassa tutkiskeltiin yhteiskunnallisia teemoja. Tässä osassa isossa asemassa oli maahanmuutto ja muukalaisviha. Chambers esittää myös ratkaisuja näihin onglemiin, mistä pidin todella paljon. Lisäksi hän pohdiskeli kirjan aikana tarkoitusta monesta eri näkökulmasta. Kirjan takakannessa on kysymys: "What is the purpose of a ship that has has reached its destination?" eli vapaasti käännettynä: "Mikä on aluksen, joka on saavuttanut määränpäänsä, tarkoitus?". Kuitenkin tätä teemaa pohditaan pidemmälle. Kip miettii aikuisuutensa porteilla, mikä on kaiken tarkoitus. Arkoistoija muistuttaa työssään ihmisiä siitä, mikä tarkoitus arkistoilla ja menneisyyden muistamisella on. Eyas miettii työssään, mikä on hänen tehtävänsä ja rituaalien tarkoitus. Näkökulmia on monia tähän pohdintaan ja kirjasta niitä löytyy useita.

Chambers kosketteli kirjassa myös kolonialismia ja sen vaikutuksia. Minusta hän teki pohdinnan todella hyvin, koska asettivat ihmiskunnan uhrimaiseen asemaan ja sai minutkin miettimään kolonialismia uudella tavalla.

Kirjaa lukiessani minulla oli hieman tylsää ensimmäiset 100 sivua, mutta kun pääsin niiden yli, nautin kirjasta todella paljon. Lopun jälkeen fiilikset jäivät hyviksi ja jäin janoamaan lisää. Kirja on pohdiskeleva ja se ei ole vielä asia, mihin olen tottunut kirjallisuudessa, mutta minusta tuntuu, että sain tästä kirjasta paljon irti ja rohkaistuin lukemaan filosfisempia tekstejä.

Arvosana: ★★★★

4.8.2019

A Closed and Common Orbit (Wayfarers #2) - Becky Chambers


Luin A Long Way to a Small Angry Planet -kirjan aiemmin kesällä ja rakastin kirjaa todella paljon. Näin ollen halusin jatkaa trilogian seuraavaan osaan välittömästi ja pian laitoinkin tilauksen tulemaan Amazonista. Vihdoinkin pääsin sukeltamaan tähän Becky Chambersin luomaan lumoavaan maailmaan A Closed and Common Orbit -kirjan parissa.

A Closed and Common Orbit jatkaa tapahtumia trilogian ensimmäisen osan, A Long Way to a Small Angry Planet -kirjan, tapahtumien jälkeen. Kuitenkin kirja seuraa ensimmäisestä osasta tuttua sivuhahmoa Pepperiä, sekä Wayfarer aluksen tekoälyä, Lovelacea, joka löytää itsensä laittomasta "body kitistä" eli hän näyttää nyt aivan ihmiselta. He palaavat Pepperin kotiplaneetalle, jossa Pepper opastaa Lovelacea olemaan ihmismäinen ja opettaa hänelle muita tapoja. Samaan aikaan seurataan Pepperin lapsuutta ja hänen tarinaansa siitä, kuinka hän päätyi korjaamaan romua tälle planeetalle. Hän oli aiemmin tehtaassa töissä, kunnes karkasi ja löysi aluksen, jossa oleva teköäly kasvatti hänet.

Tämä sarja koostuu kolmesta romaanista, jotka kertovat aina eri henkilöhahmoista kuin edellinen ja ne pitäisi periaatteessa pystyä lukemaan missä järjestyksessä tahansa. Kuitenkin itse sanoisin, että ne kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä, koska ainakin toisessa kirjassa on asioita, joita ei ymmärrä, ellei ole lukenut ensimmäistä kirjaa. Lisäksi esittelyä ei paljon alussa ole, joten ensimmäisen kirjan lukeminen senkin osalta on kannattavaa.

Noniin. Itse ajatuksiini. Minä pidin tästä kirjasta todella paljon. Luin sen kahdessa päivässä, koska halusin tietää aina vain lisää henkilöhahmoista ja juonesta. Tämä kirja on selvästi henkilöhahmo painotteinen ja juoni on melko minimaalinen. Kirja ei ollut yhtä hyvä kuin A Long Way to A Small Angry Planet, mutta silti se oli todella hyvä. (mikään ei voita ensimmäistä osaa)

Minä nautin todella paljon siitä, että Pepperin lapsuutta kerrottiin tapahtumien rinnalla. Se sitoutui hyvin Lovelacen kokemuksiin, sillä heidän molempien oli astuttava uuteen maailmaan ja opittava uudet tavat. Ajoittain pidin enemmän Pepperin lapsuuden seuraamisesta, kuin varsinaisen tarinan, sillä Pepperin kasvaminen lapsesta nuoreksi naiseksi oli todella uskottavasti tehty ja tapa jolla Pepper kuvasi niinkin yksin kertaisia asioita kuin sadetta, oli lumoavaa. Lovelace sen sijaan oli todella angstinen, mutta kuitenkin opin pitämään myös hänestä henkilöhahmona.

Backy Chambersin vahvuus tässä trilogiassa on selvästi maailma, jonka hän on luonut. Jokainen uusi avaruusolento ja kulttuuri, joka kohdataan, on toinen toistaan kiehtovampia ja maagisempi. Hän todella osaa luoda uusia kulttuureja, eikä ota maapallolta kulttuuria ja laita sitä avaruuteen. Esimerkiksi tässä kirjassa oli avaruusolentoja, jotka viestävät väreillä.

Lisäksi Chambersilla on taito kommentoida meidän omaa yhteiskuntaamme ja haastaa ajatuksiamme sukupuolesta, ihmissuhteista, sodasta ja vanhemmuudesta. Hän tekee sen niin, että sen huomaa vasta sen jälkeen kun se on tapahtunut, mikä on mielestäni aivan mahtavaa.

Minä pidin tästä kirjasta todella paljon ja aion todellakin lukea viimeisen osan! On sinänsä surullista, että sen jälkeen minulla ei ole enää mitään luettavaa siitä maailmasta, mutta minkäs teet.

Arvosana: ★

2.8.2019

A Long Way to a Small Angry Planet (Wayfarers #1) - Becky Chambers



Tämä kirja seisoi kauan (vuoden) hyllyssäni ennenkuin aloin lukemaan sitä. Minun olisi pitänyt lukea tämä aikaisemmin. Luin kirjan todella nopeasti ja pidin siitä todella paljon. Tämä tuli kuitenkin luettua heinäkuussa, mutta pidin siitä niin paljon, että haluan kirjoittaa siitä tänne blogiin. Uskon että tämä on tämän vuoden lempikirja, ellei kaikkien aikojen.

A Long Way to A Small Angry Planet alkaa siitä, kun Rosemary aloittaa uuden elämän Wayfarer avaruusaluksella. Hän tapaa monilajisen miehistön ja ihmiskapteenin. Miehistön tehtävänä on puhkaista reikiä avaruuteen ja luoda madon reikiä. He saavat hyväpalkkioisen tehtävän pitkän matkan päästä ja näin he lähtevät vaaralliselle matkalle. Matkalla he vierailevat monilla eri planeetoilla ja oppivat paljon uutta.

Tämä kirja on mahtava. Tarina on selvästi enemmän henkilöhahmo painotteinen ja juoni on hidas, mutta se teki tästä kirjasta juuri niin mahtavan. Kirjan aikana pääsee tutustumaan Chamberisin luomaan moniuloitteiseen avaruusmaailmaan. Maailman rakennus on tässä osassa selvästi vahvassa osassa ja silti sen jälkeen jää vain haluamaan lisää. Jokaisen kerran kun sain tietää jotain uutta, ihmettelin miten ihmeessä Chambers on keksinyt jotain niin kaunista.

Juonessa on omat käänteensä, mutta se ei ole pääasemassa, vaan kirja kertoo enemmän matkasta, kuin itse päämäärästä. Minua tämä ei haitannut vaan pidin siitä kuinka sain tutustua maailmaan ja henkilöhahmoihin.

Tämän kirjan henkilöhahmot ovat parhaita hahmoja, joista olen pitkään aikaan lukenut. Jokaisella on oma selvä persoonallisuus ja omat taistelut, joita he käyvät terveellä tavalla läpi (ihanaa vaihtelua normi ya kirjoihin). En mennyt missään vaiheessa sekaisin siitä kenestä puhutaan, koska jokainen on niin omanlaisensa. Lemppareikseni nousi Jenks (comic relief) ja Sissix, joka on todella badass.

Lisäksi arvostin todella paljon, että tässä kirjassa on todella monenlaisia ihmissuhteita todella erilaisissa tilanteissa. Romanssia, ystävyyttä ja perhesuhteita löytyy ja jokainen kuvataan todella hyvin ja kauniisti. Pidin myös siitä, että kirjan lopussa kaikki eivät päätyneet yhteen toistensa kanssa, vaan ystävykset säilyivät ystävyksinä ja ne joilla klikkasi päätyivät yhteen.

Chambers haastaa jatkuvasti meidän ajatuksiamme yhteiskunnastamme ja länsimaalaisesta kulttuurista. Tässä kirjassa hän käsitteli paljon ihmissuhteita, kehonkuvaa, sukupuolta (erityisesti pronomineja, joka on kuuma juttu Yhdysvalloissa) sekä rotua. Tämä tapahtuu kuitenkin tarinan ja maailman ehdoilla, eikä se tunnu saarnaamiselta, vaan luontevalta osalta tarinaa.











Lukiessani innostuin laittamaan muistilappuja kirjaan ja alleviivaavaan ja kommentoimaan asioita. Sanon, että tämä oli todella mukava kokemus. Kun luen kirjaa uudestaan, näen mitä juuri tällä hetkellä olen ajatellut siitä.

Tämä trilogia ei seuraa yhtä isoa tarinaa, vaan siinä on kolme eri tarinaa, jotka ovat itsenäisiä tarinoita. Kuitenkin ne kannattaa lukea julkaisujärjestyksessä, koska kahden seuraavan kirjan tapahtumat sijoittuvat tämän kirjan jälkeen. Lisäksi maailmaa selitetään eniten tässä osassa, joten tämän lukeminen on mielestäni välttämätöntä, että voi kunnolla ymmärtää seuraavat osat.

Suosittelen tätä kirjaa, jos pitää fantasiasta ja scifistä, sekä slow-burner kirjoista.

Arvosana: ★

The Infernal Devices - Cassandra Clare


The Infernal Devices -trilogia on Cassandra Claren yksi neljästä sarjasta, joka sijoittuu samaan varjojenmetsästäjien maailmaan. Tämä trilogia sijoittu 1800-luvun lopun Lontooseen ja kertoo New Yorkista saapuvasta tytöstä, Tessa Graystä. Tessa saapuu Lontooseen veljensä luo, mutta satamassa hänet ottaa matkaansa kaksi salaperäistä naista, jotka sanovat olevansa Tessan veljen tuttavia. Kuitenkaan naiset eivät vie Tessaa hänen veljensä luo, vaan outoon taloon, jossa he alkavat kouluttaa Tessaa ja jalostaa hänen kykyään muuttua toiseksi ihmiseksi. Naiset kertovat, kuinka he valmistavat Tessaa Magisteria varten. Tessa on lukittuna tässä talossa, kunnes komea varjonmetsästäjä Will Herondale saapuu pelastamaan hänet. Tessa alkaa selvittää Willin ja hänen ystäviensä kanssa Magisterin arvoitusta Lontoon Instituutissa. Missä on Tessan veli? Kukan on Magister ja mitä hän haluaa Tessasta? Mikä Tessa oikein on?

Luin Cassandra Claren Varjojen kaupungit sarjan ala- ja yläasteen aikana. Pidin sarjasta tuolloin kovasti (en tiedä mitä mieltä olisin, jos lukisin sarjan nyt) ja mielenkiintoni heräsi myös The Infernal Devices -trilogiaa kohtaan. Kuitenkin trilogia oli vain englanniksi, joten en vielä silloin lukenut sitä. Tänä kesänä kuitenkin päätin ottaa härkää sarvista ja lukea tämän trilogian ja se oli todella hyvä päätös. Trilogia oli todella koukuttava ja nyt haluaisin lukea Varjojen kaupungitkin uudestaan ja lukea muita Claren kirjoja.



The Infernal Devices on trilogiana vahva kokonaisuus. Kaikki kirjat ovat toinen toisensa jälkeen parempia ja juoni on koukuttava, eikä ennalta-arvattava, mikä sai minut lukemaan kirjat todella nopeasti. Sarjassa on kaksi pääjuonta: selvitetään Magisterin suunnitelmia ja yritetään pysäyttää hänet ja kolmiodraama Tessan, Willin ja Willin parabatain Jemin välillä. Molemmat juonet etenevät jokaisessa kirjassa, mutta mielestäni kolmiodraama sai välillä liikaa huomiota, vaikka se olikin hyvin tehty.

Henkilöhahmot ovat mielestäni pääosin monipuolisia ja heidän toiminta on ymmärrettävää. Jotkut hahmot muistuttavat paljon toisiaan ja he ovat samoja stereotypiota ja mielestäni Magisterin hahmoa olisi voitu kehittää hieman pidemmälle. Muuten olin todella tyytyväinen. Erityisesti pidin Willistä ja Jemistä, koska heidän menneisyyttään ja motiivejaan tutkittiin eniten. Lisäksi heidän ystävyys on yksi parhaista platanoisista suhteista ya-kirjallisuudessa. Päähenkilö Tessa on päättäväinen (eikä sillä ärsyttävällä tavalla, kuten muissa ya-kirjoissa) ja osaa pitää omia puoliaan, mistä pidin paljon.

Sitten ehkä siihen minulle vaikempaan asiaan: kolmiodraama. Tämä oli ainoa kolmiodraama, joka mielestäni toimi. Tessa ei jättänyt kumpaakaan roikkumaan, vaan osasi tehdä päätöksen siitä, kenen kanssa on. Lisäksi minusta hyvä asia tässä kolmiodraamassa on se, että kaikki osapuolet rakastavat toisiaan todella paljon ja haluavat vain toisilleen sen mikä on parasta. Koko homma oli sydäntäraastava ja kyllä, itkin viimeiset sata sivua vain tämän takia.

Vaikka pidin tästä sarjasta paljon, minua kuitenkin jäi pännimään muutama asia. Minua ärsytti toisessa kirjassa se, kuinka paljon salaisuuksia ihmisillä on ja kuinka se vaikeuttaa heidän elämäänsä. Lisäksi kirjan lopetus Magisterin suhteen vähän lössähti. (en tiedä se tuntui todella nopealta)

Loppujen lopuksi pidän tästä trilogiasta todella paljon. Claren mielikuvitus oli päässyt todella valloilleen ja hän on luonut koukuttavan ja sydäntäsärkevän tarinan. Suosittelen tätä kaikille, joita kiinnostaa ya urbaani fantasia tai muuten vain haluaa tutustua Claren teoksiin. Kannattaa aloittaa Varjojen kaupungit -sarjasta, mutta se ei ole välttämätöntä, jos haluaa lukea tämän sarjan.

Arvosana: